Arkistot kuukaudelle Huhtikuu, 2012

Kilpiksen kevätretket lopuillaan

Huhtikuun 24. 2012

Kilpisjärven kevät on kohta pulkassa opastettujen hiihtoretkien osalta. Varsin erikoiseksi kevään tekee se, että hangen kantoa ei ole ollut lainkaan. Pikkupakkasta on riittänyt ihan näihin päiviin asti. Voitelu on onnistunut helposti purkkivoiteilla. Tänään lumi on märkää. Lunta oli aluksi huolestuttavan vähän, mutta sitä on sadellut lisää.

Olen säästellyt voimiani hyödyntämällä valmiiksi poljettuja latuja. Nostan hattua niille, jotka ovat aukaisseet umpihankeen uusia reittejä. Hiihtokilometrejä tänä talvena on kertynyt ennätyksellisesti, tuhat kilometriä ylittyi viime viikolla. Ehkä treenaaminen kannattaa, sillä olen jaksanut edellisvuosia paremmin. Vapaapäivät menevät levätessä ja pyykkiä pestessä. Keho kaipaa lepoa.

Pulmusia on näkynyt enemmän kuin aiempina keväinä. Pulmusparvia on jäänyt kylän lintulaudoille odottelemaan pälvien vapautumista. Kaunis lintu lumenvalkoisuudessaan. Puhdas kuin pulmunen.

Mallan päällä pysähdyimme kuuntelemaan kiirunan narinaa ja seuraamaan kolmen kiirunan elämää. Kylän uusi asukas, Paavoksi nimetty metso herättää ihmetystä. Se päästää ihmisen aivan viereensä.

Kunnollista kevätmyrskyä ei ole ollut. Yleensähän jossakin vaiheessa tuule ja tuiskuaa niin, että eteensä ei näe. Perjantaina veteraanipäivänä on viimeinen työpäiväni ja samalla juhlallinen tapahtuma kolmen valtakunnan rajapyykillä. Toisen maailmansodan päättymisen kunniaksi lippu nostetaan salkoon, kuunnellaan kenttähartaus ja syödään hernekeittoa. Pyykille voi hiihtää tai hypätä  moottorikelkan vetämään rekeen.

Opastettujen hiihtoretkien tulevaisuus hotellilla huolestuttaa. Väki vähenee ja vanhenee, uusia asiakkaita tulee liian vähän. Kuinka kauan saan vielä tehdä tätä unelmatyötäni? Asiakaspalaute on ollut hyvää, olen nöyrän kiitollinen siitä. Hotellin toiminnan on kuitenkin oltava kannattavaa ja siihen tarvitaan riittävän suuri asiakasmäärä.

Kilpisjärven kevät parhaimmillaan

Huhtikuun 17. 2012

Kilpisjärven kevät on pyörähtänyt rauhallisesti liikkeelle. Siis rauhallisesti hiihtäjien määrissä mitattuna. Pääsiäisenä kelkkailijoita pörräsi ennätysmäärä pitkin ja poikin. Siinä rallissa tallautuivat niin ladut kuin muoviset latukepitkin. Kilpisjärven jää oli ajettu sileäksi kauttaaltaan ja tuntureiden rinteillä risteili kelkan jälkiä. Jäin pohtimaan, miksi kelkkareittien käyttö ei kiinnosta norjalaisia? Ja miksi liikennettä ei valvota?

Nyt onneksi on satanut uutta lunta ja päästään ikään kuin puhtaalle pöydälle. Alla olevasta kelkan kovettamasta jäljestä on hyötyä hiihtäjälle. Hangenkantoa ei ole vielä ollut, joten tunturiretket ovat teettäneet töitä.

Pääsiäisviikolla oli upea hiihtosää, aurinko paistoi ja pakkaskelillä suksien voitelu oli helppoa. Seuraava viikko sitten maksettiinkin pääsiäisen hyviä ilmoja takaisin tuprukeleillä. Nyt taas pakkaskelit jatkuvat ja aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta.

Olemme hiihtäneet tutuilla retkillä Saanan takana, Jehkatsilla, Tuipalissa, Temppelikurussa, Mallalla, Kuonjarjohkalla ja Lossu-Meekolla. Eilen hiihdimme kevään kolmannen kerran Lossulta Meekolle ja se oli upea reissu jälleen kerran. Jo menomatka kelkalla Tuulihuippujen kautta koskettaa kauneudellaan. Miten Jääkausi tai Luoja on voinutkin luoda jotakin niin upeaa!

Sunnuntaina teimme retken kelkkakyydillä Raittijärven erämaakylään. Siellä pidettiin ulkona jumalanpalvelus, jonka pääkielenä oli saamenkieli, mutta suomeakin kuultiin. Kirkonkellojen virkaa hoiti lapio. Siihen lyötiin kirveen hamaralla ja täydestä meni. Tunturissa kekseliäisyydellä pääsee pitkälle. Tälle “kirkkoreissulle” kertyi kelkkamatkaa 80 km. Kylässä pidetään jumalanpalvelus kerran vuodessa. Ainutlaatuinen tapahtuma.

Olen viritellyt uudelleen avantouintiharrastusta. Hiihdon jälkeen tuntuu hyvältä saunoa ja pulahtaa Kilpisjärven kirkkaaseen veteen. Toki joudun keräämään rohkeutta joka kerta astuessani hyiseen kylpyyn. Kamppailen siis itseni kanssa ja nousen avannosta voittajana.

Kävin katsomassa Kilpisjärven koululla olevaa taidenäyttelyä. Ihastuin muutamiin maalauksiin, yhden taulun kohdalla ei auttanut muu kuin varata se itselle. Taulussa avautuu talvinen maisema Kilpisjärven rannasta Paraksen ja Mallan suuntaan. Tärkeä maisema monelle Kilpisjärven kävijälle.