Arkistot kuukaudelle Kesäkuu, 2012

Ensivaikutelmia Bengtskärin majakalta

Kesäkuun 7. 2012
Bengtskärin majakan ensimmäinen työjakso on takana. Töitä tehdään rytmillä viikko töitä, viikko vapaata. Työssä ollessa tehdään pitkää päivää ja yövytään majakalla. Olen tuntenut itseni aika väsyneeksi. Nautin vapaapäivistä Helsingissä. On vehreää, kukat kukkivat, liikenteen taustahälinä kuuluu tasaisena linnunlaulun takana.

Bengtskär sijaitsee Saaristomeren uloimmalla kallioluodolla. Meren ääniä säestää vain lintujen, ihmisten ja veneiden äänet. On hiljaista. Puita tai pensaita ei kasva. Aivan majakan viereen on saatu kasvatettua muualta tuodulle mullalle juolavehnäinen  nurmikko. Muutoin on vain kalliota. Pienellä saarella on pari sataa haahkan pesää. Ne sijaitsevat toisiaan ja majakkaa lähellä. Joskus emo hylkää pesän tai jo kuoriutuneet poikasensa, kun ihmiset tulevat liian lähelle. Vierailijoita pyydetään varomaan haahkoja, mikä ei ole lainkaan helppo tehtävä. Hautovaa emoa ei aina huomaa, siksi pesiä on alettu merkitä kepeillä Haahkat tekevät pesänsä mitä mielikuvituksellisimpiin paikkoihin kuten portaille tai pisuaariin!

Aivan majakan sisäänkäynnin vieressä haahkaemo hautoi kolmeatoista munaa. Emolla oli toivoton tehtävä pitää munat lämpiminä vaikka kuinka levitteli itseään. Jossakin vaiheessa pesä jäi tyhjilleen. Hylkäsikö emo pesän? Nappasiko merikotka haahkan sen ruokaillessa meressä vai mitä tapahtui?

Kauniilla ilmalla Bengtskärissä on suloisen kaunista. Silloin tekee mieli ulkotöihin edes hetkeksi. Vaikka kärräämään veneen tuomaa polttopuuta tai puusaunan lämmitykseen. Olen jo päässyt näkemään myrskynkin. Silloin on viihtyisintä keittiöhommissa, katsoa valtavia tyrskyjä ikkunasta ja vain käväistä pikaisesti ulkona huussireissulla .Useita venevuoroja peruuntui huonon sään vuoksi. Rantautuminen ei onnistu kovassa aallokossa.

Vesi on saanut uuden merkityksen Bengtskärissä. Vettä on kolmenlaista: merivettä, sadevettä ja juomavettä. Avomerta riittää ympärillä, meren ilme vaihtuu alati sään mukaan. Meressä liikutaan veneillä tai pulahdetaan uimaan, jos ei ole liian kova tuuli. Kaikki muu vesi onkin sitten kortilla. Majakalla toimii alkuperäinen sadeveden keruujärjestelmä. Puhdistettua sadevettä käytetään säästelissästi pesuvetenä niin saunassa kuin keittiössäkin. Astiat tiskataan käsin ja sitä työtä riittää. Juomavesi tuodaan kanistereissa 18 km:n päästä Rosalasta.

Tukkukuorma tulee kerran tai kahdesti viikossa. Sillä on pärjättävä. Ruoka tehdään enimmäkseen alusta asti itse tai ostetaan paikallisilta yrittäjiltä. Rosalan limppua, saaristolaisleipää kehutaan. Presidentti Tarja Halonenkin söi sitä käydessään kuulema kolme palaa! Paikallisia kalaherkkuja ovat mm. ahvenkeitto, kylmä-ja lämminsavustettu lohi sekä paistettu ahven. Pullaa, sämpylää ja muita leivonnaisia leivotaan päivittäin.

Majakkarakennus on karun vaikuttava. Siellä sijaitsee mm. kappeli, posti, museoita, kahvila sekä itse majakkatorni. Siinä riittää kuntoilua, kun kipaisee 252 askelmaa yläilmoihin. Ylhäältä aukeaa hieno merimaisema. Auringonlaskujen upeutta on vaikea kuvailla, tulkaa katsomaan! Myrskykin on kokemisen arvoinen elämys!