Pääsin käymään Haltin takana Norjassa Guolasjärvellä kasviretkellä ja samalla tutkin kesäistä lähtöpaikkaa Haltille. Talvisin tätä kapeaa ja mutkaista tunturitietä ei pidetä auki. Alkukesästä tie on huonossa kunnossa sulamisvesien runnellessa soratietä, mutta tällä hetkellä reitti on ajokelpoisessa kunnossa. Tien kuntoa voi tiedustella Kilpisjärven luontotalolta samalla, kun ostaa kartan Raisduottarhaldi 1: 50 000. Kävelymatkaa huipulle jää vain 10 km, mutta ne ovat työläitä ja hitaita kilometrejä kivirakassa.

Kilpisjärveltä Guolasjärvelle ajomatkaa kertyy noin 130 km. Kilpikseltä ajetaan ensin Norjaan Jäämeren rantaan. Käännytään oikealle Skibotniin ja jatketaan samaan suuntaan noin 105 km. Matkan varrella sukelletaan kolmeen tunneliin, joista pisimälle pituutta kertyy yli kolme kilometriä.

Birtavarressa käännytään oikealle kohti Guolasjärveä risteyksessä, jonka toisella puolella on kirkko ja toisella puolella kauppa. Tie on aluksi öljysoratietä (8 km), mutta muuttuu sitten soratieksi (13 km +7 km). Syvän rotkon yli ulottuva silta voi pelottaa korkeanpaikankammoista, samoin kuin jyrkästi nouseva tie ilman kaiteita. Matkan varrella törröttää kummallisen näköisiä viruksen tuhoamia leppiä. Sankan sumun vuoksi en nähnyt merkkiäkään vanhasta kuparikaivoksesta enkä hurjista rotkoista tai upeista maisemista.

Guolasjärveä lähestyttäessä on helppo osata kääntyä vasemmalle, koska suoraan jatkuvan tien päälle on pystytetty poroaita. Pian risteyksen jälkeen vasemmalle jäävän Punaisen ristin mökin pihasta löytyy käyttökelpoinen ulkokäymälä. Ajamista jatketaan niin kauan kuin tietä riittää kahden mökin lähelle.

Perillä parkkipaikan vieressä oleva opastetaulu ei kerro suinkaan Haltista, vaan Reisdalenin retkeilyalueesta. Suomalaisille Halti on kova juttu, mutta Norjan näkökulmasta katsottuna kai vähemmän mielenkiintoinen nyppylä.

Haltitunturissa on useita osahuippuja ja korkein kohta löytyykin Norjan puolelta Raisduottarhaldilta. Maanmittauslaitos julkaisi mielenkiintoisen tiedotteen pari vuotta sitten. Sen mukaan useissa tietolähteissä mainitaan Haltilla sijaitsevan Suomen korkeimman kohdan olevan 1328 metrin korkeudella, mutta todellisuudessa se on nelisen metriä matalammalla. Kyseinen 1328 metrin korkeuspiste sijaitsee muutamia kymmeniä metrejä Norjan puolella yhdellä Haltin osahuipuista. Suomen korkein kohta sijaitsee noin 1324 metrin korkeudessa.

Varsinaiseen Haltille nousuun on monta vaihtoehtoa, jotka kaikki vievät kuulema lopulta helvetinmoiseen rakkaan ylhäällä. Merkittyä reittiä Norjan puolelta ei löydy, vaan vaeltaja suunnistaa saamiensa vinkkien tai omien päätelmiensä varassa. Piirsin Luontotalon vinkkien mukaisesti omaan karttaani neljä erilaista vaihtoehtoa. Lähtisin itse nousemaan oikealta Lagosjoen vartta ylös, mutta se seikkailu odottaa vielä edessäpäin!