Huomaan muuttuneeni otolliseksi maaperäksi hampaiden hoito-ohjeille. Vielä muutama vuosi sitten menin vastahakoisesti hampulääkärille ja väitin hampaiden välien puhdistamisen olevan turhan vaivalloista puuhaa. Puhumattakaan lapsuudesta… Nyt hammastikku on lähin ystäväni aterian jälkeen.

Kyselin kaikenlaista hammashygienistiltä lääkärin ollessa sairaana. Julkaisen kyselykauteni tulokset, jotka pätevät kai muidenkin purukalustoon:
-  tavallista hammasharjaa käytettäessä hankaa vinosti ikeneitä vasten lyhyillä, pehmeillä nykytysliikkeillä aamuin illoin. Ienreuna on tärkein puhdistettava kohta. Hammaslääkäriliiton ohjeiden mukaan hampaita harjataan vähintään 2-3 minuuttia. Täytynee yrittää vaihtaa pikapesu pitempään ohjelmaan.
- halutessasi valkoisemmat hampaat: huuhdo harja ja vaihda uusi annos hammastahnaa siirtyessäsi alaleuasta yläleukaan. On mielenkiintoista päästä kokeilemaan ostamaani Aloe Vera -hammastahnaa.
- hammastahnan sylkeminen riittää. Suun huuhtelua ei välttämättä tarvita, sillä hampaisiin jäävä fluori tekee hyvää.
- käytä mieluiten muovista hammastikkua jokaisen aterian jälkeen. Puhdista tikku siirtyessäsi alaleuasta yläleukaan. Huuhdo tikku seuraavaa käyttökertaa varten.
- puhdista hampaiden välit kerran päivässä hammaslangalla. Ostin hammaslankapidikkeen (ns. hammaslankain) helpottamaan elämää ja tuntuu toimivan. Hammaslanka kuljetetaan ensin ientaskun pohjaan ja aloitetaan edestakaiset puhdistusliikkeet, jolloin lankaa kuljetetaan ylös hampaan pintaa pitkin. Puhdista sama hammasväli myös viereisestä ientaskusta alkaen.

Kyselin vielä amalgaamipaikkojen vaarallisuudesta ja päätin jättää ne ainakin toistaiseksi paikalleen. Hammaslääkärin myönteinen ja kannustava asenne asiakkaaseen merkitsee minulle paljon. Onhan kyseessä aika pelottava tilanne.

Onkohan yleistä, että maalla 1970-luvulla ei pesty hampaita? Minä sain hampaiden harjaukseen ohjausta vasta koulussa hammashoitajalta. Teki kipeää, kun Valkotakki hankasi voimalla maalaistollon verestäviä ikeniä ja pelko hammaslääkäriä kohtaan kasvoi valtavaksi. Jostakin syystä opettaja ei uskonut väärentämääni todistusta “isän allekirjoituksella” siitä, ettei meidän Riitan tarvitse mennä hammaslääkäriin. Hammaslääkäri oli tilanteen tasalla ja puudutti leukani perusteellisesti sillä seurauksella, että pureskelin huuleni tietämättäni aivan hajalle. Huulten paraneminen vei aikansa ja oli varsin tuskallista. Olen myöhemmin kuullut, että tapahtumaa on käyty läpi hammaslääkärien koulutuksessa!