Tunnistan silloin tällöin tunteen, josta Pave Maijanen laulaa: “Onko sulla joskus ikävä ollut jotain, jota ei ehkä olekaan”.  Ikävä tai kaipaus saattaa tuntua koko kehossa kipuiluna tai mielessä jonkin tunnistamattoman, mutta tärkeän puuttumisena. Tunnetta voi jäädä kuuntelemaan ja ikään kuin keskustella sen kanssa. Mitä sinä tahtoisit, jos kaikki olisi mahdollista? Sairaana ollessa kuvittelen, että se olisi terveys. Ankarissa olosuhteissa kuvittelen, että se olisi elämän helppous. Onneksi välillä tunnistan myös täyteläisyyden tunnetta. Tunne voi vallata sydämeni hyvin monenlaisissa tilanteissa kuten lapsen tai eläimen kanssa leikkiessä, tunturin avoimuudessa, luonnon yksityiskohdan ihmeellisyydessä, konsertissa, hiihtäessä, kirjoittaessa, lapsuuden ystävien kanssa nauraessa…  Mistä tässä on kyse?