Kilpisjärven kevät on pyörähtänyt rauhallisesti liikkeelle. Siis rauhallisesti hiihtäjien määrissä mitattuna. Pääsiäisenä kelkkailijoita pörräsi ennätysmäärä pitkin ja poikin. Siinä rallissa tallautuivat niin ladut kuin muoviset latukepitkin. Kilpisjärven jää oli ajettu sileäksi kauttaaltaan ja tuntureiden rinteillä risteili kelkan jälkiä. Jäin pohtimaan, miksi kelkkareittien käyttö ei kiinnosta norjalaisia? Ja miksi liikennettä ei valvota?

Nyt onneksi on satanut uutta lunta ja päästään ikään kuin puhtaalle pöydälle. Alla olevasta kelkan kovettamasta jäljestä on hyötyä hiihtäjälle. Hangenkantoa ei ole vielä ollut, joten tunturiretket ovat teettäneet töitä.

Pääsiäisviikolla oli upea hiihtosää, aurinko paistoi ja pakkaskelillä suksien voitelu oli helppoa. Seuraava viikko sitten maksettiinkin pääsiäisen hyviä ilmoja takaisin tuprukeleillä. Nyt taas pakkaskelit jatkuvat ja aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta.

Olemme hiihtäneet tutuilla retkillä Saanan takana, Jehkatsilla, Tuipalissa, Temppelikurussa, Mallalla, Kuonjarjohkalla ja Lossu-Meekolla. Eilen hiihdimme kevään kolmannen kerran Lossulta Meekolle ja se oli upea reissu jälleen kerran. Jo menomatka kelkalla Tuulihuippujen kautta koskettaa kauneudellaan. Miten Jääkausi tai Luoja on voinutkin luoda jotakin niin upeaa!

Sunnuntaina teimme retken kelkkakyydillä Raittijärven erämaakylään. Siellä pidettiin ulkona jumalanpalvelus, jonka pääkielenä oli saamenkieli, mutta suomeakin kuultiin. Kirkonkellojen virkaa hoiti lapio. Siihen lyötiin kirveen hamaralla ja täydestä meni. Tunturissa kekseliäisyydellä pääsee pitkälle. Tälle “kirkkoreissulle” kertyi kelkkamatkaa 80 km. Kylässä pidetään jumalanpalvelus kerran vuodessa. Ainutlaatuinen tapahtuma.

Olen viritellyt uudelleen avantouintiharrastusta. Hiihdon jälkeen tuntuu hyvältä saunoa ja pulahtaa Kilpisjärven kirkkaaseen veteen. Toki joudun keräämään rohkeutta joka kerta astuessani hyiseen kylpyyn. Kamppailen siis itseni kanssa ja nousen avannosta voittajana.

Kävin katsomassa Kilpisjärven koululla olevaa taidenäyttelyä. Ihastuin muutamiin maalauksiin, yhden taulun kohdalla ei auttanut muu kuin varata se itselle. Taulussa avautuu talvinen maisema Kilpisjärven rannasta Paraksen ja Mallan suuntaan. Tärkeä maisema monelle Kilpisjärven kävijälle.




10 Kommenttia artikkeliin “Kilpisjärven kevät parhaimmillaan”

  1. sari Says:

    Terve!
    Oli mukava lukea kuulumisia sieltä pohjoisesta, kiitos taas kerran.
    Olikos nuo taulut jonkun paikallisen taiteilijan tekemiä?
    Olen seuraillut säätä Kilpissafareiden kameroiden välityksellä ja tehnyt samoja havaintoja kuin mitä tuossa kerroit. Oman loman jälkeen näytti todella hienolta viikolta ja viime viikko taas ei. Ei olisi tehnyt mieli joutua maastoon viime viikolla, parina päivänä näkyväisyyttä ei kai ollut juuri lainkaan?
    Tuo moorrorikelkkojen piittaamattomuus sapettaa toisinaan suuresti, jos vaikka kolmen valtakunnan suuntaan ei ole valmista latua ja ihmiset hiihtävät sinne itse ladun, seuraten niitä sinisiä muovisia merkkejä, niin eikös seuraava moottorikelkka jo aja juuri sitä kyseistä uraa pitkin, ihan kun ympärillä ei olisi avointa tilaa, missä voisi mennä? Olikohan se viime vuonna, kun yksi kelkka ajoi Saanaa ylös, siinä suojelualueen tienoilla. Tsahkaljärven ympäeistön koivikot näyttivät viime vuonna aivan hurjilta. Siellä ei ilmeisesti ole valvontaa?
    Onkos maastoon jo pystynyt vetämään ladut sillä oikealla latukoneella?
    Oletkos jo hylkeennahkaisia rukkasia päässyt tekemään? Entä löysitkö kyliltä hyvän kämpän?
    Ensi kesää jo suunnitellaan ja minnepä muualle kuin sinne!

  2. karhusilta Says:

    Hei Sari!
    Joo, Taidenäyttelyssä kaikilla taiteilijoilla on jokin yhteys Kilpikseen. Taiteilijoita on monta, olisiko kymmenkunta eri taiteilijaa.
    Viime viikolla oli tosiaan niin huono näkyvyys, että Saana ei näkynyt Kilpisjärven jäälle. Tuntuuhan se oudolta.
    Tällä viikolla kelkkapoliisit ovat ilmestyneet Haltin reitille, puhalluttaneet ja tarkistaneet papereita.
    Latua Saanan edestä koivikosta ei ole vieläkään voitu ajaa. Muutoin Saanan ympäri on mainio latu. Mallan yli ei ole tänä keväänä vedetty lainkaan pohjaa, eikä merkitty reittiä.
    Saamen käsityökurssia ei sitten pidettykään tänä keväänä. Asuntoasia ratkesi vanhalla hyväksi osoittautuneella tavalla.
    Kesäsuunnitelmasi kuulostaa hyvältä. Tervetuloa myös Bengtskäriin!

  3. Antero Says:

    Juurikin tuo norjalaisten kelkalla rällääminen ottaa meitä monia päähän. Norjassa kun kelkkailu on tiukasti rajoitettu, toisin kuin meillä Suomessa, siksi norskit niin mielellään tulevat Suomen puolelle ajelemaan. Itse asiassa, ei juuri huvita lähteä järvelle hiihtelemään kun kohta tulee kelkka “tuhatta ja sataa” ohi, jäljelle jää vain bensan käry :-((
    Kuinka paljon oli Raittijärven kirkossa väkeä?
    Onko se nimenomaan joka pääsiäinen tuo Jumalanpalvelus Raittijärvellä?
    Iloista kevättä Kilpikselle,
    t. Antero-vaan

  4. karhusilta Says:

    Hei Antero!
    Raittijärven jumalanpalveluksessa oli aika paljon väkeä. Arvelisin, että meitä oli toista sataa henkeä ja porokoirat päälle. Ne nimittäin kiertelivät vapaina ihmisten keskellä. Ajankohdasta en ole oikein selvillä, olin itse mukana nyt ensimmäistä kertaa.
    Kiitos ja hyvää kevättä!

  5. Jyrki Impiö Says:

    Hei
    Liikenneviraston kelikamerasta pystyy hyvin seuraamaan Kilpisjärven säätä ja keliä. Saana on omana kuvana, kun mainitsin siitä viime talvena. Hyvä palvelu Liikennevirastolla. Viime keväänä pääsin käymään Raittijärvellä ja Antti-Oula sanoi että Marianpäivänä on perinteisesti Jumalan palvelus siellä. Oli kyllä käymisen arvoinen paikka, oravanpyörä oli pysähtynyt… Aikaa pitäs varata enemmän kun sinne menee. Ilma oli täydellinen, tyyni ja pilvetön taivas. Kauan meni niillä muistoilla. Kävimme Antti-Oulan kanssa kalalla tunturissa. Siellä oli verkot jään alla ja oli kirkas vesi. Jää oli kuin kristallia.

  6. karhusilta Says:

    Kiitos Jyrki tarkennuksesta. Marianpäivähän on saamelaisten perinteinen kokoontumispäivä. Raittijärvi on oma ainutlaatuinen maailmansa.

  7. sari Says:

    Hei, oletko ollut tänä keväänä Raunin luontoillasa, mikä on tämän vuoden aihe? Neljä edellistä kevättä olimme Raunia kuuntelemasa, nyt luontoillat harmittavasti alkoi vasta myöhemmin kuin aiempina vuosina.

  8. karhusilta Says:

    Kuuntelin luontoillan alkuosan. Siinä oli Kilpisjärven historiaa aika perusteellisesti. Sen jälkeen vuorossa olisi ollut yleistä tietoa Kilpisjärven luonnosta ja lopuksi mahdollisuus esittää kysymyksiä. Siis aika tuttuun varmaan tapaan.

  9. sari Says:

    Huomenia, nyt ei enää harmita, etten luontoiltaa kuullutkaan, kertomasi perusteella kuulostaa siltä, että aihe oli sama tuttu jo kolmatta vuotta peräkkäin, ehkä ensikertalaisille ihan valaiseva ja kerran kuultuna itsellekin (painottui enemmän historiaan ja vähemmän siihen luontoon). Ensimmäisen kerran painottui kasveihin ja kukkasiin ja toisen kerran talviseen luontoon. Kasveista ja eläimistä voisi kuulla ja katsella enemmänkin, kun Rauni niistä niin paljon tietää.

  10. karhusilta Says:

    Kiitos palautteesta. Laitan eteenpäin, olen itsekin samoilla linjoilla.