Saamelaistaiteilija Nils-Aslak Valkeapään mukaan koti on siellä missä sydän on. Olen työstänyt koti-ikävääni, löytänyt tapoja lohduttaa ja viihdyttää itseäni. Pidän hiihdosta taukoa flunssan ja pakkasen vuoksi, mutta onhan sitä muutakin!

Kulttuurin nälkään vastasi mitä parhaiten Ylläs Jazz Blues-viikonvaihde. Sain työnantajalta vapaalipun, joten kiertelin siellä täällä voimien mukaan. Konsertteja järjestettiin monessa paikassa samaan aikaan. Luontokeskus Kellokkaassa vanha matematiikan opettajani luennoi isänsä Toivo Kärjen jazzmusiikista. Törmäsin siinä samalla Kilpisjärven tuttuihin, mikäs sen mukavampaa! Jazzia kuunnellessa seurasin kuinka sininen väri laskeutui lumiseen maisemaan tummuen hetki hetkeltä. Kaksi kynttiläkuusta erottui aina vain heikommin ikkunan takaa.

Päätöskonsertissa Irina Björklund teki vaikutuksen. Hän on kuin keiju; luonnollinen, herkkä, mutta räjähtävän vahva yhtä aikaa. Hänen ranskankielisissä lauluissaan tunne välittyi suoraan sydämeen. Vieraskieliset sanat ikään kuin päästivät kuulijan sanojen ohi suoraan asian ytimeen.

Löysin hotellin kirjahyllystä sattumalta Raija Orasen kirjan Fanny. Lukeminen tuntui kuin olisin tavannut vanhan ystävän pitkästä aikaa. Pääsin muihin maailmoihin, vapauduin tästä hetkestä. Fanny tempaisi minut mukaansa Helsingin ja Sinebrychoffin historiaan sekä taideteosten hellään keräilyyn. Ymmärrän hyvin, kuinka lapsettomalle varakkaalle pariskunnalle huolella valituista taideteoksista tuli kuin omia lapsia. Kirjassa kuvattiin hyväosaisen ihmisen halua ja kykyä toimia köyhien olojen parantamiseksi. Elämän kohtuuttomuuden ja mielettömyyden aiheuttama turhautuminen kosketti, mutta päällimmäiseksi minulle jäi mieleen elämänhalu ja kauneuden vaaliminen.

Sitten muistin kuinka terapeuttista käsillä tekeminen on. Ostin sukkapuikot ja villalankaa. Nyt toinen farkunharmaa sukka on valmis. Onnistuihan se kantapään neulominenkin, kun paneuduin ohjeisiin. Aina silloin tällöin tarvitsen konkreettisia muistutuksia siitä, että osaan, pystyn ja jaksan.

Pakkanen on kireää, n. - 25 astetta, mutta aurinko alkaa jo näkyä. Aurinko kutsuu ulos ilmaiseen valohoitoon. Eilen pukeuduin lämpimästi villaan, untuvaan sekä itse tehtyyn kilinkarvahattuun. Astelin hitaasti jäällä auringonvalossa, hengitin kankaan läpi. Pakkasella ilma on kirkas, Ylläksen lumiset tunturit ja huurteiset oksat erottuvat selkeästi. Lumi kimaltelee. Kuinka kaunista onkaan - ja minä saan olla täällä!




10 Kommenttia artikkeliin ““Koti on siellä missä sydän on””

  1. sari Says:

    Moikka!
    Kuinka kaunis tuo otsikkosi onkaan ja niinhän se on, kunpa sen aina muistaisi.
    Meillä täällä rannikolla ei ole ollut kuin hieman päälle 20 astetta pakkasta, mutta se on aika pistävän purevaa täällä rannikolla ja nyt vielä tuuleekin. Hiihtämmän ei ole ollut viime päivinä asiaa.
    Hesassa kuuluu parhaillaan olevan tosi hurja keli, pyryttää ja pöllyää, onneksi ei täällä idempänä, ainakaan vielä..
    Siellä Ylläksen suunnalla taitaa olla aika paljon lunta, mutta Kilpisjärvellä sen sijaan aika vähän lunta, olikos ilmatieteen laitoksen sívuilla, että vain 26 cm?

  2. karhusilta Says:

    Kiitos. Kuulin Kilpiksen ystäviltä, että siellä on vähän lunta. Heidän mukaansa se on normaalia, lunta ehtii kertyä ennen huhtikuuta runsain mitoin. Aamulla herätessä Äkäslompolossa pakkasta oli - 35 astetta ja päälle tuulen vire. Michelinukoksi pukeutuneena tarkenen kuitenkin hyvin ulkoiluhetket. Ja pakkasen on ennustettu vain jatkuvan vielä päiväkausia.

  3. sari Says:

    Heippa, juu varmaankin Kilpisjärvelle vielä sataa paljonkin lunta. Olen vain seuraillut ilmatieteen laitoksen sivuja ja toisaalta Metsähallituksen sivujen kautta ajankohtaista tilannetta esim. Haltin reitin risutuksen osalta. Yleensä reitin risutus on kuulemma saatu helmikuun alkuun mennessä valmiiksi, nyt ei ole edes aloitettu. Mutta onhan tässä vielä aikaa..

  4. karhusilta Says:

    Juttelin tässä yhden Kilpiksellä käyneen ihmisen kanssa. Häntä ihmetytti, kun Saanalle pääsi jalkaisin. Taitaa sitä lunta tosiaan olla niukasti. Toivottavasti lunta sataa riittävästi ennen kuin keväthankien hiihtäjät saapuvat paikalle.

  5. Antero Says:

    Kävinpäs taas lukemassa kolumnisi UR:sta. Kivasti ja sujuvasti kirjoitettu, oli oikein mukava lukea kokemuksiasi eri kansalaisuuksista. “Ikävänä piirteenä” mieleeni vain jäi mainintasi “pölystä”, siis kohta joudun minäkin siivoamaan, kevätsiivous, ääh…

  6. karhusilta Says:

    Kiitos palautteesta. Ja intoa siivoukseen, kyllä se siitä :) Minä en ole vielä päässyt katsomaan nettilehteä, kun iPad ei avaa sitä. Täytyy vilkaista jonkun tietokoneella tai vaikka kirjastossa.

  7. sari Says:

    Huomenia!
    Ja voi hitsi, onkos tuota UR lehteä jo kauankin voinut lukea netin kautta? Muistaakseni joskus kävin siellä, mutta silloin ei voinut. Nyt siellä vain oli jo pe lehti ja siinä ei ilmeisesti ollut sun kolumnia? Onko sun kolumni aina siinä keskivikon lehdessä?
    Kiitos vinkistä Anterolle, jatkossa luetaan!

  8. karhusilta Says:

    Mun kolumni on kerran kuussa keskiviikon UR lehdessä, seuraavan kerran 7.3. Mullekin verkkolehti on uusi asia.

    Luen juuri Leena Valkeapään
    kirjaa Luonnossa, silmiini osui Nils Aslak Valkeapään runo

    “… Kotini on sydämessäni
    ja se kulkee mukanani”

    Toinen kirja-aarre on Suurtuntureiden luontoa esittelevä Tunturien helmet, Pekka Luukkola (2010). Upeita kuvia ja valaisevia tekstejä.

  9. sari Says:

    Huomenta Riitta!
    Mukavaa Ystävänpäivää!

    Mainitsit tuossa yllä tuon jälkimmäisen kirjan, niin käsiteleekö se pelkästään Kilpisjärven seutua? Sillä eihän meillä muualla Suurtuntureita ole. Pitänee harkita kirjastossa käyntiä, jos vaikka löytyisi, niin voisi ensin vilkaista ja vaikka ostaa omaksi, jos vain kirjakaupasta löytyy.

  10. karhusilta Says:

    Kiitos ja hyvää ystävänpäivää Sari!

    Tunturien helmet esittelee lähinnä Kilpisjärven seudun luontoa, toki mainitaan muutakin Lappia. Kirjassa herkutellaan kokoaukeaman kokoisilla valokuvilla paikoista, joissa tunturikasvit kukkivat komeimmillaan. Kirjan rakenteessa edetään kasvillisuusvyöhykkeeltä toiselle, tunturissa alhaalta ylöspäin. Upea teos.