Tämä viikko hiotaan mäenlaskutaitoja Hemavanissa. Monien mielestä ehkä parasta mitä voi kuvitella. Mikä minua vaivaa kun en hihku innostuksesta? Kaamosväsymys painaa, vaikka olen jaksanut pitää hyvin kiinni valoisan aikaan ulkoilusta, runsaasti kasviksia sisältävästä ravinnosta vitamiinikuurilla täydennettynä sekä taatusti riittävästä yöunesta. Tunnen eniten tyytyväisyyttä hiihtäessäni yksikseni pitkin metsiä. Olen sivakoinut jo pari sataa kilometriä näillä lumilla.

Väsymys vie ilon tekemisestä ja huomaan ärsyyntyväni asioista, jotka eivät tavallisesti heilauta minua. Nyt tuntuu erityisen haasteelliselta asua kaaoksessa mökissä toisten kanssa. Tarvitsen omaa tilaa ja aikaa.

Olen suunnitellut Suomeen matkustamisen jouluksi mahdollisimman miellyttävällä tavalla. Yövyn matkalla Savoon Uumajassa ja Vaasassa, jolloin ehdin haistella näiden kaupunkien joulutunnelmaa. Suunnitelmissa on elämysmatka, jolloin matkalla olo on tärkeää. Perille ehditään aikanaan.




2 Kommenttia artikkeliin “Mäenlaskua Hemavanissa”

  1. maija Says:

    Ei kai se kummaa ole, jos hississä istuminen ja suorituslaskeminen eivät aiheuta riemusta hihkumista. Ainakin itselleni mäenlasku on parhaimmillaan luonnonrinteillä kevyesti kaatuillen, kun ensin on nähnyt vaivan kiivetä ylös. Mäenlasku on vain mukava lisä retken päätteeksi, ei sen tarkoitus… Oppiihan siellä laitetussa rinteessä tekniikkaa ja kunto kasvaa :) Kärsivällisyyttä ja jaksamista yhteisasumiseen!

    Ja mukavaa matkaa Suomeen sekä rauhaisaa joulunaikaa!

  2. karhusilta Says:

    Sinäpä sen sanoit, suorituskeskeisyys vie ilon. Omaan laskutekniikkaan keskittyminen vie huomion pois todella arvostamistani asioista: omaan tahtiin liikkumisesta ja tunteesta, että saan olla osana luontoa. Vain pieni palanen Luojan uskomattoman taideteoksen keskellä.

    Kiitos Maija. Meillä oli juuri oikein mukava yhteisilta, kun juhlimme tulevia synttäreitäni ja pelasimme seurapelejä. Kurssikaverit lauloivat ensin suomeksi mitä osasivat: “Lapin Kulta, maanantai, tiistai, keskiviikko, Ei saa peittää” ja siirtyivät sitten tutumpaan “Ja må du leva”.

    Mukavaa joulunseutua sinullekin Maija!