Tänä kesänä tunnen olevani oikeassa paikassa. En tarvitse kärsiä uuvuttavasta helteestä, vaan vietän aktiivista elämää tuntureilla. Tällä hetkellä istun Kilpisjärven rantakivellä t-paidassa kasvot kohti Paraksen huippua. Aurinko paistaa ja tuuli hivelee ihoa. Näin lämmintä täällä on vain muutamana päivänä kesässä.

Usein lämpötila pysyttelee 10 - 15 asteen välillä, välillä satelee. Vietin juuri neljä vapaapäivää. Siihen mahtui pari hillareissua, Saanan valloitus ja autoretki Norjaan.

Pääsin paikallisten ihmisten mukaan hillastamaan eli poimimaan lakkoja. Tätä herkkua on ollut vähän ainakin Etelä-Lapissa, mutta Käsivarren alueella aika hyvin. Tien varsilla on paljon hillastajien autoja, myös ulkomaisia poimijoita on liikkeellä. Täällä marjastetaan myös ansiomielessä. Kaksi paikallista miestä kertoi poimineensa sata kiloa hillaa viikossa myyntiin. Työ on rankkaa, mutta myös kiehtovaa. Minä säästän poimimani marjat suurina aarteina talven varalle. Nyt hillaa on pakkasessa kymmenen litraa.

Hillareissu oli kokonaisvaltainen elämys. Menimme palsasuolle monimutkaista reittiä autoilla ja veneillä. Marjojen keräämisen välillä kyhäsimme kuivasta rantapajusta nuotion. Paistoimme makkaraa ja keitimme nokipannukahvit. Kuuntelin juttuja, joissa suomen, saamen ja ruotsin kieli vaihteli sujuvasti. Oli oikein soma olla, niin kuin täällä päin sanotaan.

Ystäväni Rovaniemeltä tuli käymään kesälomallaan ja niinpä kiipesin hänen kanssaan Saanan päälle. Se oli minulle kolmas kerta tänä kesänä. On mukava huomata, että kiipeäminen helpottuu joka kerta. Kunto on selvästi noussut. Kahvittelimme Saanan päällä pipo päässä maisemia katsellen, kunnes huomasin lähestyvän sateen. Läksimme puolijuoksua alas, jotta ehtisimme mahdollisimman pitkälle hyvän sään aikaan. Märät kivet ovat liukkaita.

Seuraavana päivänä ajelimme Pohjolan Pariisiin, Tromssaan. Siellä kiertelimme vähän aikaa kaupungilla ja nautimme loistavan lounaan Aunes gårdenissa. Kävimme katsomassa erikoisen muotoista kirjastotaloa ja kurkkasimme kirkkoon. Kirkon rappusilla oli tuotu kukkia ja sisälle sytytetty kynttilöitä joukkosurman vuoksi. Pala nousi kurkkuun.

Pääkohteena meillä oli Senjan saari. Teimme rengasmatkan menemällä sinne lautalla ja palaamalla tietä pitkin Kilpisjärvelle. Senjan luonto on kuulu kauneudestaan. Ajelimme pohjoisrantaa pitkin pysähdellen huikeissa näköalapaikoissa. Jylhät vuoret, sileät kalliot ja meri ovat vaikuttava yhdistelmä. Hiekkarantakin löytyi. Olimme varanneet telttailuvälineet mukaan, mutta kosteassa ilmassa päätimme ajaa posottaa Kilpisjärvelle yöksi vaikka uni jo painoi silmää.