Luen parhaillaan norjalaisen Anne B. Ragden kirjaa Berlinerpopplarna (suom. Berliininpoppelit). Kirja on niin mieluisaa luettavaa, että loppusivujen lähestyminen suorastaan surettaa. Olen lukenut aiemmin jatko-osan Erakkoravut, joten kirjan maailma on tuttua ja pääsin hyvin sisään ruotsinkieliseen tekstiin. Ns. feel good-romaania lukiessa tulee turvallisen hyvä olo vaikka kaikki asiat eivät todellakaan ole perheessä kohdallaan.

Muutamalla sanalla… Lämminhenkinen kuvaus kolmen aikuisen veljeksen kohtaamisesta lapsuuden kotitilalla Norjan kauniissa maisemissa. Vanhin heistä hoitaa sikalaa ja on koskettavalla tavalla kiintynyt emakoihin ja porsaisiin.  Ihmisten kanssa onkin sitten hankalampaa… Olen itse ollut lapsena auttamassa porsituksessa, joten ihmekös tuo, että eläydyin tarkkaan kuvaukseen vaaleanpunaisten porsaiden syntymisestä ja lämmittelemisestä lampun alla! Keskimmäinen veli hoitaa hautaustoimistoa, hän on pidättyvä ja tunnollinen. Nuorin veli asuu Tanskassa miehen kanssa luksusasunnossa ja suunnittelee työkseen loisteliaita näyteikkunoita. Veljekset ovat kovin vieraita toisilleen. Siitä se lähtee… samaan rytäkkään kahdelle veljelle esitellään vanhimman veljen aikuinen tytär, jonka olemassaolosta he eivät ole tienneet.

Hyvästä kirjasta vihjeen saaminen on kuin saisi lahjan ystävältä.




Yksi kommentti artikkeliin “Mikä lukukokemus!”

  1. Jotunheim Says:

    Hei.
    Onhan tätäkin kokeiltava, vaikka sähköpostiakin laitoin.
    Lukeminen vieraalla kielellä on aika lailla hankalampaa kuin omalla, kuvat auttaisivat varmaan :)

    Kiva jos jaksat ylläpitää blogiasi ja
    toivon että selkäsi asettuu.
    Kommentoinnitkin toivottavasti tästä hioutuvat.
    Entisillä kuvioilla täällä jaksellaan ja
    haaveissa se 6000 metrin ylitys jossain
    vaiheessa. Glittertindillähän oltiin yhdessä.. Citius, Altius, Fortius edelleen!