Täällä moottorikelkkailu on osa arkielämää. Kouluttajamme kertoi, että hänellä on yksi auto, mutta kolme moottorikelkkaa! Hän on ajanut kelkalla seitsenvuotiaasta asti monen muun tavoin.

Muutamia vertailuja Suomi - Ruotsi -maaotteluun: moottorikelkkoja on Ruotsissa noin kaksinkertainen määrä Suomeen verrattuna.  Suomessa ajo-oikeuteen riittää pelkkä 15 vuoden ikä, Ruotsissa 16 ikävuoden lisäksi vaaditaan moottorikelkkakortti. Myös vanha ruotsalainen ajokortti käy. Ulkomaalaisella on oikeus kelkkailla, mikäli hänellä on siihen oikeus kotimaassaan.

Norjassa kelkkailulle on todella tiukat säännöt, joten he tulevat mielellään “rälläämään” Ruotsin tai Suomen puolelle. Kilpisjärven pääsiäinen on tästä villi esimerkki.

Minulla on siis oikeus kelkkailla Ruotsissa, mutta aion toki osallistua teoriakokeeseen. Minulle se on myös kielikoe :) Niin… ja kun rahaa on lompakossa niukasti, niin onpahan ainakin moottorikelkkakortti täytteenä. Siis jos…

Ensimmäisen kerran ymmärsin nyt kaikessa kelkkaopetuksessa esiintulevan asian: variaattorin toimintaperiaatteen. Sain myös vahvistuksen käsitykselleni, että variaattorin hihnan vaihto on hankalaa hommaa.

Tänään ajoimme koko päivän moottorikelkoilla. Kokeilimme erilaisia kelkkoja kelkkareitillä ja jäällä niin, että pörinä kävi ja katku on nenässä vieläkin. Ajaminen on hauskaa, mutta huviajelussa on monta asiaa, joista en pidä kuten ympäristö- ja meluhaitat. Moottorikelkka on toki välttämätön työväline tietyissä ammateissa kuten poromiehillä.

Näimme kaksi ukkometsoa mäntyjen latvoissa. Metsäkanalinnut ovat täälläkin vähentyneet, joten olimme erityisen iloisia bongauksestamme. Moottorikelkalla pääsee näkemään eläimiä lähempää kuin vaikkapa hiihtäen. Kilpisjärvellä olen ihaillut kelkan selästä pälvellä tepastelevia ns. juhlapukuisia riekkoja hämmästyttävän läheltä. Se oli mieleenpainuva näky.




2 Kommenttia artikkeliin “Moottorikelkkailua”

  1. jotunheim Says:

    Tammikuu on täällä kohta puolessa, lämpöä oli eilen +4 ja lumitilanne on taas heikko.
    Tietysti olisi pakkasjaksolla voinut jo hiihtää paljonkin, mutta
    on myönnettävä että takana on vasta kaksi laskettelupäivää.
    Kuusi tuntia yhteensä.
    Vaatisikohan talviliikuntaan ehtiminen
    vannoutunutta poikamiesluonnetta (vrt. Juha Mieto)??
    En nyt vielä ole ihan vapaaehtoinen siihen.

    Moottorikelkat:
    Jostain valitettavasta syystä matkailu on nykyään luonteeltaan todellinen välinelaji, tarjonta on massiivista ja kaikelle yritetään luoda kysyntää.

    Muistan ensimmäisen Kilpisjärven hiihtoviikkoni vuonna 2000.
    Silloin oli turisteille tarjolla enimmäkseen koiravaljakoita, joita parhaimmillaan näin kahdeksan yhtä aikaa.

    Viimeisellä käynnillä 2006 taisi koiravaljakoita olla kaksi.
    Moottorikelkkoja ja konelatua oli sitten sitäkin enemmän ja lisää niitä on varmaan tullut.
    Näinhän se on.. J

  2. karhusilta Says:

    Arvostan moottorikelkkayrittäjien työtä. Silloin homma pysyy hanskassa.
    Riitta