Lunta on tupruttanut sen verran, että olen päässyt maistelemaan murtomaahiihtoa. Ensimmäisellä kerralla hiihdin nurmikolla, jolla oli pari kolme senttiä lunta. Minkäs sitä innostukselleen voi… Nyt lunta on kymmenkunta senttiä ja pururadalla lehahtelee hiihtäjiä luistelutyylillä.

Hiihdän mieluiten perinteisellä tyylillä omia reittejä verkkaiseen tahtiin, mutta tänään olen kiertänyt neljän kilometrin pururadan kahdesti. Aamupäivän luennolla ekomatkailusta pää meinasi haljeta migreenistä. Karkasin kahvitauolla kotiin, migreenilääke kielelle sulamaan ja sukset alle. Hiihdin hitaasti voimattomana päivän valon aikaan. Se auttoi! Ruoka maistui ja iltapäivällä luento jo tuntui kiinnostavalta.

Illalla olin niin voimissani, että kiersin lenkin uudelleen luistelusuksilla. Meinasin tukehtua, mutta sellaistahan se aina on ensimmäisellä kerralla. Olen monena talvena päättänyt laskea hiihtokilometrit, mutta nyt saa pelkkä suunnittelu riittää. Toimeen: tällä hetkellä kasassa on 18 km.