Nyt seuraa parasta mahdollista hoitoa Suomi-ikävään. Matkustan Suomeen syyslomaksi ja saan tavata lähisukulaisiani. Erityisesti odotan kahden lapsen tapaamista. Tokaluokkalainen kummityttöni tokaisi minulle kerran puhelimessa pettyneellä äänellä: “Miten se sinun kurssisi Ruotsissa kestää niin kauan: kaksi vuotta! Eikös kurssit kestä yleensä muutaman viikon tai pari kuukautta?” Sain häneltä postitse hurmaavan piirroksen, jossa leikimme piilosta. Kaipuu on molemminpuolista.

Toinen sukulaislapsi täyttää pian neljä vuotta. Hän on useimpien pikkupoikien tapaan hyvin kiinnostunut koneista. Niistä riittää kerrottavaa. Perheeseen on tulossa suuri muutos, kun poika saa pian pikkusiskon tai -veljen. Varmaan aika jännää aikaa. Äiti vaan ei nyt oikein jaksa leikkiä, mutta täti jaksaa!

Syysloma tulee oikein hyvään aikaan. Toinen opiskeluvuotemmehan alkoi jo heinäkuun lopulla. Nyt minulta kyllä livahtaa muutama kriittinen lause. Niin hyvä kuin onkin jakaa vastuuta opiskelijoille, niin kuuluisi sitä kantaa tunturiopaskoulutuksesta vastaavan henkilönkin. On hyvä elää hetkessä, mutta pohjaksi tarvitaan kuitenkin aimo annos suunnittelua ja paneutumista asiaan.

Iso osa opinnoistamme koostuu erilaisten yhdistysten tai yritysten pitämistä kursseista ja ne ovat olleet yleensä huippuhyviä. Nyt syysloman kynnyksellä kenelläkään ei ole tietoa, mitä teemme heti loman jälkeisellä viikolla. Oli tarkoitus tutustua luoliin, mutta sopivaa henkilöä vetäjäksi ei tunnu löytyvän kirveelläkään.

No, mikään ei ole täydellistä, mutta silti kaikesta voi oppia jotakin. Oppiminen on elinikäinen prosessi. Olen jo suunnitellut millaisilla kursseilla aion täydentää tietämystäni näiden opintojen jälkeen. Haluan opiskella lisää ainakin tunturilinnuista, sienistä ja säästä sekä käydä STF:n (Svenska Turistföreningen) tupavahtikurssin. Lisäksi englannin kielikurssista on varmasti hyötyä. Minua kiinnostaisi myös kovasti yhdistää luonnossa liikkumiseen asioita, jotka liittyvät henkiseen hyvinvointiin. En tiedä vielä miten, mutta toivottavasti se selviää jonakin päivänä!




5 Kommenttia artikkeliin “Suomeen!”

  1. Saima Says:

    Tervetuloa Suomeen!

    Hienoja suunnitelmia sulla. Mullakin alkaa vähän olla sellainen ollo, että liikun johonkin suuntaan, vaikka mitään liikettä ei vielä näy.

  2. karhusilta Says:

    Kiitos!
    Kuulostaa hyvältä.

  3. maija Says:

    Ohoi! Mukavia juttuja, olet kyllä ihan miun sankari! Joten leppoisaa lomaa, toivottavasti nähdään jossain talven mittaan :)

  4. karhusilta Says:

    Kiitos Maija. Välillä tunnen itsekin olevani oman elämäni sankari, välillä taas menneisyyden vanki. Toivottavasti nähdään jossakin!

  5. karhusilta Says:

    “Sankari on ihminen, joka uskaltaa seistä yksin. Hän kulkee siitä, missä ei ole polkua, ja luo polun kulkiessaan. Hänen seuralaisensa on siksi aina pelko.” -Tommy Hellsten- Tunnistan itsessäni sankarin piirteitä…