Hiihtokauden aloitus on aina räpiköintiä. Minun on tietoisesti suhtauduttava itseeni suurella lempeydellä, kun nopeita ja taitavia hiihtäjiä sujahtelee solkenaan ohitseni. Samalla ladulla kilpahiihtäjät treenaavat tosissaan. Minulle on arvokasta olla ulkona, hakea tuntumaa hiihtämiseen, kuntoilla ja nauttia siitä erikoisuudesta, että saan hiihtää jo lokakuussa havumetsän suojassa. Kuusikymmentäkuusi kilometriä on taittunut sivakoiden hiihtoloman piirteitä saaneella syyslomalla.

Iltaisin olen kolunnut kirjaston hyllyjä ja uppoutunut aikakausilehtiin lehtiosastolla. Rovaniemen maakuntakirjasto on tyylikäs taidonnäyte Alvar Aallon arkkitehtuurista sisustusta myöten. Eipä ihme, että matkailijat vierailevat mielellään kirjastossa ihan rakennuksen vuoksi.

Olen kohta lähdössä makkaranpaistoretkelle sukulaispojan kanssa. Polttopuut, makkarat ja kuuma mehu odottavat reppuun pakattuina. Pakkanen on kirinyt seitsemään asteeseen, joten aiomme pukeutua lämpöisesti. Muutoin olemme yhdessä mm. leiponeet sämpylöitä ja pullaa sekä pulkkailleet päiväkodista kotiin. Meille on muodostunut aivan omia juttuja, joiden vaaliminen tuntuu tärkeältä.

Askartelin kauniin puutalon koristeeksi kolme kranssia: yhden kuusenhavuista, yhden variksenmarjan varvuista ja yhden puolukan varvuista. Ehkä voisin tehdä ovikransseja joskus myyntiinkin… Ehkä sitten kun olen asettunut taas Suomeen asumaan, kenties Rovaniemelle.




2 Kommenttia artikkeliin “Syyslomasta tulikin hiihtoloma”

  1. Helena Says:

    Rovaniemen kirjasto on todella kaunis ja kiinnostava. Vasta jälkeenpäin käytyäni Alvar Aallon museossa Jyväskylässä minulle selvisi, että kirjaston arkkitehtuuri kaarevine, pyöreine, erikorkuisine kattoineen (ulkoa katsottuna)jäljittelee tuntureita. Hieno oivallus. - - Tosi on: Taide on terapiaa! Monesti olen kävellyt ulos taidenäyttelystä virkistyneenä, uudistuneena ja uutta voimaa saaneena.
    Kuviesi inspiroimana hakeuduin Kilpisjärven maisemiin, sillä viiden kuukauden jälkeen olen jo siellä. Toivottavasti saan olla sinun ja Kujun perässähiihtäjä. Kurkistin myös Nordkappiin. Huikeita kuvia. Miten sinne pääsisi? Elli-Maria kyllä kuljettaa Tromssaan, mutta Skibotn ja Nordkapp eivät tuottaneet osumaa kuin omalla kyydillä. Voimia sinulle kaamosaikaan!

  2. karhusilta Says:

    Sinäpä sen sanoit: tunturit ovat mukana kirjaston arkkitehtuurissakin! Ilmankos tuntui niin hyvältä.

    Taiteen terapeuttinen vaikutus on minullekin tuttua, myös oman luomisen kautta. Maalaaminen aikoinaan tai nykyisin tämän blogin kirjoittaminen tasapainottavat elämää.

    Toivon todella, että pääsen Kilpiksen keväthangille ladunaikaisijaksi ja että innokkaita perässähiihtäjiä löytyy. Se on unelmani.

    Valitettavasti en osaa neuvoa Nordkappiin, ehkä joku lukija osaa auttaa. Voimia tarvitaan, kiitos. Toivon niitä myös sinulle Helena.