Joulutontun työt loppuvat pian. Vielä kuitenkin on muutama päivä juoksentelua punavihreässä asussa tonttulakki päässä.  Joulun jälkeen tonttuasu tuntuu vähän oudolta, mutta se on hyvä tapa erottua työntekijänä asiakkaista. Viimeinen ryhmä viipyy Lapissa kokonaisen viikon, kun aiemmat ryhmät on lennätetty takaisin kolmen tai neljän päivän jälkeen.

Olen päässyt opettamaan maastohiihdon alkeita sellaisille aikuisille ja lapsille, jotka eivät ole koskaan hiihtäneet. Suomalaiset ovat syntyneet sukset jalassa, mutta britit eivät. Tänään haastetta riitti monella tavalla. Heti aamusta pakkanen kipristeli 28 asteessa ja minä sain oppilaakseni neljätoista kaatuilevaa brittiä. Kerroin, että en yleensä hiihdä tällaisella pakkasella, koska hengitystiet jäähtyvät liikaa. Aktiviteeteissä ei kuitenkaan tunneta pakkasrajoja. Ei uskoisi, mutta oppilaani olivat aivan hikisiä lenkin jälkeen, jossa hiihdettiin kahden tunnin aikana yhteensä kolme kilometriä! Yksi nuori kaveri jäi makaamaan hankeen höyry nousten. Patistin hänet jalkeille ja suihkuun mahdollisimman nopeasti.

Iltapäivällä pidin toisen hiihtotunnin. Vein asiakkaat hiihtämään tunturin toiselle puolelle lämpimämpään paikkaan, mutta sitten huomasin unohtaneeni omat sukset kotiin! Niinpä juoksentelin pitkin latua edestakaisin nostelemassa oppilaita pystyyn ja jakelemassa hyvää tarkoittavia neuvoja. Loppujen lopuksi tunti meni niin hyvin, että asiakkaat luulivat minun olleen tarkoituksella ilman suksia.

Myös yhteisasumisessa on tullut haasteita. Erilaiset arvot ja elämäntavat hankaavat toisiaan, kun vaakakupeissa painavat nuorten biletys ja yövieraat, toisaalla tarve nukkua ehjät yöunet ja kotirauha.

Joulun tienoille osui pitkä, yli viikon pakkasjakso. Hiihdosta oli luovuttava ja siitä tuli selviä vieroitusoireita. Nukuin huonosti, en osannut luonnollisesti säädellä syömistäni ja kehossa tuntui tukalalta. Yksi tonttutoverini kertoi, että hän oli joskus addiktoitunut avantouintiin niin, että kävi pulahtamassa kolmesti päivässä. Väliajat hän ajatteli seuraavaa hyistä kylpyä.

Pian pääsen kotiin lepäämään omaan rauhaan. Jaksan kyllä loppuun asti, mutta onneksi tonttujen tohina on laantumassa.




2 Kommenttia artikkeliin “Tontun tohinat laantumassa”

  1. Sari Says:

    Moikka Riitta!
    Hyvää alkanutta vuotta! Ja tsemppiä tontukauden loppuun viemiseksi vai joko mahdat olla oman kodin rauhassa lepäilemässä?
    Täällä etelässä sateli lunta ja oli pakkasta, kunnes vuoden vaihteen tienoilla muuttui vesi ja räntäsateeksi. Nyt täällä on pääkallokeli.
    Edin tuossa pyhien välillä pari kertaa ladulle ja yhden kerran metsäsuksilla metsään, luonto oli todella kaunis. Aurinkokin näyttäytyi muutamana päivänä ja hei nyt mennään jo kevättä ja kesää kohti!

  2. karhusilta Says:

    Hei Sari!
    Vein tänään viimeisen ryhmän lentoasemalle. Jään vielä pariksi päiväksi Ylläkselle hiihtelemään, kun asuminenkin järjestyi sopivasti. Vaihdoin rauhallisempaan kimppakämppään, nyt hyvin nukuttujen öiden jälkeen on taas virtaa ladulla. Tänään hiihdin unelmasäässä - 4 asteen pikkupakkasessa pitkän lenkin, 28 km. Ylläksellä on niin mahdottoman upea latuverkosto ja latukahvilasysteemi.