Joulu on ohitse, tontun työt vähenevät ja loppuvat pian kokonaan. On hyvä aika lopettaa nämä työt, kun itse kutakin brittien villikko käyttäytyminen alkaa ärsyttää. Kuulin, että porotilalla britit eivät välittäneet ohjeista, vaan säikyttelivät poroja riehumisellaan. Tonttuja pommitettiin lumipalloilla naamaan, vaikka ohjeiden mukaan lunta ei saa heittää kasvoille. Heittelijöinä oli lasten lisäksi aikuisia miehiä.

Jouluaattoni meni töissä kellon ympäri. Kaksi bussillista brittejä lähti aamuvarhain kohti Rovaniemen Napapiiriä. Onni ei tainnut suosia meitä, valitusta kuului monenlaista. Osittain oli toki syytäkin. Suunniteltu vessapaikka matkan varrella oli kiinni ja bussin vessaa ei voinut käyttää. Bussin mikrofoni lakkasi toimimasta kesken matkan, videolaitteisiin ei saatu ääntä toimimaan. Santa Park oli monille pettymys. Jotkut kertoivat nimenomaan lähteneensä pakoon keinotekoista joulua. He halusivat kokea aidon suomalaisen joulun. Napapiirin Pajakylä vastasi paremmin odotuksia. Koin itse samalla tavalla. Päivän jälkeen olin aika rikki. Oli ihanaa päästä toimistolla herkuttelemaan aidoilla suomalaisilla jouluruoilla ennen nukkumaan menoa.

Sain vaihtelua ohjelmaan viemällä japanilaisryhmän huskytilalle. Kuinka erilaisia he olivatkaan! Hillittyjä, rauhallisia, kykeneviä odottamaan omaa vuoroaan ja kohteliaita. Kansallisuuksissa on eroja.

Viime päivinä olen opettanut murtomaahiihtoa aloittelijoille. On se vain vaikea laji, jos aikuisena kokeilee ensimmäistä kertaa eläessään. Hurjan näköistä kaatuilua. Joitakin koomisia piirteitä löytyy, kun haalariasuinen kaksimetrinen mies tupsahtaa sukset heilahtaen lumeen miten sattuu. Kuin päiväkotilapsi jättiläiskoossa.

Olen nyt kirjoittanut aika paljon nurjista puolista. Onko se väsymyksen merkki? Asioilla on aina useita eri puolia. Katseeni kohdistuu nyt tulevaisuuteen. Yllätys, yllätys - jään Ylläkselle vielä muutamaksi kuukaudeksi. Teen vähän töitä laskettelurinteen Lastenpirtillä, toivottavsti löydän sen lisäksi muutakin työtä. Koko juju on siinä, että saan hiihdellä edelleen näissä upeissa maisemissa. Ladut ovat hyvässä kunnossa, olen sujutellut jo yli kaksisataa kilometriä.




5 Kommenttia artikkeliin “Tontun työt loppusuoralla”

  1. sari Says:

    Mahtavaa! Kuulostaa hyvältä, siis tuo, että saat jäädä sinne vielä pariksi kuukaudeksi. Ja hei, sit ei enää olekaan pitkä aika, kun pääset jo taas unelmatyöhön Kilpparille. Mahdat olla hyvässä kunnossa, kun vielä muutaman kuukauden hiihtelet ja keräät itseesi tuntureiden ainutlaatuista energiaa. Ehkä hieman vähemmässä stressissä kuin nyt Joulun aikaan?

    Pian on tas yksi vuosi takana, aika menee hirmu nopeasti. Muutaman kuukauden päästä pääsisi (ehkä) itsekin Kilpparille.

    Eikös se itse kullakin ole pahana tapana ladata lomalle liian suuria odotuksia tai paljon tekemistä, pitäisi osata nauttia siitä mitä eteen tulee ja vain olla, mutta mutta.. voi kun osaiskin.. yleensä loma vain loppuu ikään kuin kesken.

    Siellä varmankin mahtavan hienoa, kun lunta maassa ja puissa? Täällä sateista ja hyvin, hyvin märkää. Jouluaattona oli maassa räntälunta, joka jo sulanut pois. Onko ollut selkeää? Onko näkynyt revontulia?

    Hyvää loppuvuotta!

  2. karhusilta Says:

    Sää on ollut leuto ja lunta on sadellut useimpina päivinä, joten taivas on ollut pilvessä. Muutamana kirkkaana ja kylmänä yönä on kuulema näkynyt revontulia. Minä olen kuitenkin silloin pysytellyt tiukasti Unimatin kainalossa. Kun päivät on ulkosalla töissä tai hiihtämässä, uni maistuu makealle. Hiihdin tänään parikymmentä kilometriä ja nautin kovasti kynttiläkuusista ja lumen pyöristämistä tykkylumipuista. Voi miten kaunis luminen talvi voi olla!

    Toivon olevani hyvässä kunnossa Kilpiksellä. Silloin jaksan nauttia joka hetkestä ja iloita yhdessä asiakkaiden kanssa.

    Hyvää loppuvuotta ja kiitos salaperäisestä kortista. Se kai oli sinulta?

  3. Antero Says:

    Hei Riitta, ja Hyvää Uutta Vuotta !!
    Hanget kuulostavat upeilta verrattuna siihen, että itse vietän vuoden vaihteen tallaten mustaa Mannerheimintietä ja Senaatintoria…
    Sellaista elämä välillä on.
    Jokatapauksessa nauti hiihtokeleistä ja tosiaankin, Onnea kun saat viettää vielä aikaasi Pohjoisen ihanassa talven syleilyssä.

  4. karhusilta Says:

    Kiitos Antero. Tuo sanavalintasi “talven syleilyssä” on oikein osuva kuvaamaan tuntojani. Tunnen olevani oikeassa paikassa. Hyvää Uutta Vuotta!

  5. sari Says:

    Kiitos Riitta-tontulle! Ja kyllähän se taisi olla.