Kaksikymmentäkuusi innokasta ruotsalaista vietti kanssamme vuorokauden. He haaveilevat opiskelusta tunturioppaaksi juhlavuonna, sillä syksyllä 2010 aloittaa kahdeskymmenes kurssi, “Fjäll 20″. Kokelaat saivat tilaisuuden tutustua koulutukseen tapaamalla valmistuvia tunturioppaita ja oppilaitoksen edustajat puolestaan haastattelivat heitä. Paljon kovakuntoisia nuoria miehiä, jonkin verran naisia, jopa kaksi minun ikäluokkaani - ja heistä 16 aloittaa opiskelun ensi syksynä.

Jos ajattelen omaa valintaani kaksi vuotta sitten, valitsin tämän koulutuksen turvallisuushakuisesti vertailematta sitä muihin vastaaviin koulutuksiin. Silloin tuntui niin “tutulta”, kun tapaamani suomalainen Maija oli opiskellut juuri täällä tunturioppaaksi. Jos Maija, niin silloin minäkin uskallan lähteä… Nyt jälkiviisaana vertailisin eri koulutuksia. Storuman on tunnettu fyysisestä vaativuudestaan. Minulle sopisi ehkä paremmin lempeämmät otteet, enemmän kulttuuria ja hyvän olon retkiä, perehtymistä tunturiluontoon myös teoreettisesti.

On mielenkiintoista vertailla Suomessa käymääni vuoden kestänyttä erä- ja luonto-opaskoulutusta Ruotsissa käymääni kaksivuotiseen tunturiopaskoulutukseen. Ne ovat olleet kovin erilaiset. Olen saanut kokea kaksi ääripäätä: tiukasti kouluttajan talutusnuorassa kulkemista Suomessa ja vapaata pitkälti opiskelijoiden keskenään taivaltamista Ruotsissa.

Kummassakin ääripäässä on etunsa ja haittansa, mutta olen iloinen, että sain kokea ne tässä järjestyksessä. Opettajajohtoisuus on ehkä tehokkaampaa, lyhyessä ajassa on mahdollisuus oppia monia asioita. Kouluttajalta se vaatii suurta sitoutumista ja huolellista valmistelua, opiskelijalta sopeutumista juuri tämän henkilön tyyliin.

Vapaudessa on vaaransa. Opiskelijat voivat kokea jäävänsä yksin ja on suuri riski, että toimitaan kovaäänisimpien ja -kuntoisimpien ehdoilla. Iän ja kokemuksen tuomasta viisaudesta jäädään osattomiksi. Kouluttajalle voi tulla kiusaus paeta hänelle kuitenkin kuuluvaa vastuuta, kurssin toiminnan seuraamista sekä asioihin puuttumista tarvittaessa. Vapauden etuja ovat mahdollisuus vaikuttaa opintoihin ja tilaisuus harjoitella vastuunottoa ennen työelämään siirtymistä. Niin, ääripäiden sijaan näen tällä hetkellä ihanteellisena jonkinlaisen välimuodon, joka yhdistää opiskelijan vastuunoton omista opinnoistaan kouluttajan jakamaan tietoon, kokemukseen ja ennen kaikkea näkemykseen.




2 Kommenttia artikkeliin “Tulevia opiskelijoita katsastamassa”

  1. jotunheim Says:

    Hei.
    Olen edelleen seurannut sivujasi, opiskelu on siis ohi.
    Toivottavasti jatkosuunnitelmasi kirjoittamisesta ovatja pysyvät myötätuulessa.

    Hyvää kesää, itselläni on lomatavoitteena hirsiliiterin loppuunsaattaminen ja toiveena muutama hellepäivä.
    Helatorstain jälkeinen helleviikko meni tietenkin töissä ollen.
    J.

  2. karhusilta Says:

    Hei Jotunheim.
    Mukavaa, kun olet seurannut kirjoitteluani. Nyt elämä tulee muuttumaan, mutta toivottavasti kirjoittaminen jatkuu.

    Hyvää kesää sinullekin ja niitä hellepäiviä! Uskon, että saat vielä olla ulkona helteellä, kesähän on vasta alussa.