Pyöräilin yhtenä kesäiltana kaupungilla ja päätin ohikulkiessani kurkata kirkkoon sisälle. Sisälle astuessani haltioiduin elävästä klassisesta musiikista sekä alttarifreskon valoisasta, mieltä kohottavasta tunnelmasta. Palasin myöhemmin paikalle varsinaiseen konserttiin ja katselin samalla tarkemmin freskoa. Jo vain sieltäkin löytyi tuntureita, kynttiläkuusia ja ulvovia susia monen muun asian lisäksi. Viehätyin myös taulun värimaailmasta, sinivihreät sävyt saavat minut tuntemaan oloni kotoisaksi ja turvalliseksi. Musiikin kautta pääsin yhtä avariin sielunmaisemiin kuin tunturissa. Oli hyvä olla siinä, antaa musiikin virrata ja koskettaa.

Yksi lempipaikoistani on Rovaniemen kaunis kirjasto. Lappia käsittelevää aineistoa on koottu erityiselle Lappi-osastolle. Olen lukenut ääneen siskon pojalle kuvakirjaa “Kautokeinon Marit-Inga”, joka kertoo porosaamelaisten elämästä tuntureilla. Värikäs kuvitus, elämän tarkastelu lapsen näkökulmasta sekä runsas tietomäärä menneen ajan elämästä ruokkivat niin nelivuotiaan pojan kuin minunkin mielikuvitustani. Toinen vastaava Bodil Hagbrinkin kuvakirja on nimeltään Kautokeinon lapset.

Ruotsissa ollessa tutustuin Inga Borgin kirjoittamiin Plupp-kirjoihin. Pienikokoisissa kuvakirjoissa Pörri-Peikko (Pluppin suomennettu nimi) seikkailee tunturissa lukuisissa eri kirjoissa esimerkiksi eri vuodenaikoina tai eri eläinten kanssa. Pidän kovasti tarinoista, mutta kuvituksessa on mielestäni toivomisen varaa. Olen kuullut, että Plupp-kirjat ovat suosittuja Ruotsissa. Rovaniemellä näitä satuja voi lukea suomeksi, saamen kielellä, ruotsiksi, norjaksi, englanniksi ja saksaksi.

Kaupungilla pääsin myös kuulemaan tunturiaiheisen lempilauluni, Haltinhäät ja vielä aidosti Taiskan esittämänä! Olen saanut kuulla laulun aika monta kertaa Kilpisjärven koululaisten esittämänä ja joka kerta se sykähdyttää. Hienot sanat kertovat Kilpisjärven tuntureiden syntytarinan. Jättiläisten rakkaustarina päättyy kyyneliin, mutta saamme nauttia tuntureista edelleen: Saanasta, Mallasta, Pältsasta, Paraksesta ja Haltista.

Uusimmassa Suomen Luonto -lehdessä on huikean kaunis artikkeli tunturikasveista Kilpisjärven suurtuntureilla. Suurimmillaan aukeaman kokoisia kuvia ja helposti ymmärrettävää tekstiä näistä tunturikaunottarista yhteensä kahdentoista sivun verran. Varsinaista herkkua!




6 Kommenttia artikkeliin “Tunturituulahduksia kaupungilla”

  1. raija esteri Says:

    Ihanaa Riitta! Jaan kanssasi mainitsemasi rovaniemen lemppari paikat. Valoisa ja viihtyisä kirjasto, josson mukava kävästä ja kirkko. sen tottuuellinen fresko. Tunnen iloa, kun oot löytäny net. töissä pikkuset tykkää katella bluppe kirjoja vaipanvaihon aikana.

  2. karhusilta Says:

    Hei Raija Esteri!
    Sun kommenttisi on valoisaa luettavaa. Lainaankin seuraavaksi Pörri-Peikkoja (Pluppeja), syvennyn tarkemmin niihin ja katson mitä nelivuotias siskonpoika pitää niistä.

  3. Uuvan Says:

    Mukavaa, että kirkon alttarin fresko teki vaikutuksen. Se on myös minun mielsetäni kaunein näkemäni alttari. Freskon on maalannut Lennart Segerstråle v. 1951.Mallit freskoon on saatu paikallisista ihmisistä, kertoi äitini, kun olin lapsi.
    Hyvää Juhannusta ja yötöntä yötä.Suosittelen menemistä Juhannuskallioille Ounasvaaralle
    ihailemaan keskiyön aurinkoa.
    Terv. Uuvana

  4. karhusilta Says:

    Hei Uuvana!
    Kiitos lisätiedosta alttarin freskoon ja juhannuksenvietto vinkistä. Yötön yö on vaikuttava kokemus.
    Mukavaa Jussia sinullekin!

  5. sari Says:

    Riitta, oikein mukavaa ja aurinkoista Juhannusta Sinulle!

  6. karhusilta Says:

    Kiitos Sari. Samoin sinulle!