Ajan kuluminen on mielenkiintoinen asia. Ylläksen tohinoitten jälkeen kotiin asetuttuani aika tuntui aluksi pysähtyvän, mutta nyt aika taas rientää. Mukamas, olevinaan…
Urheilun ja kulttuurin liitto toimii. Minulla se toteutuu hiihtona ja kehonhuoltona sekä kaunokirjallisuuden lukemisena ja teatterikäynneillä. Olen ilokseni tutustunut Rovaniemellä ihmiseen, jonka kanssa on hauska käydä kulttuuririennoissa tai vaikkapa luistelemassa. Kulttuurielämäni on tätä kautta saanut uutta tuulta purjeisiin! 
Viimeksi kävimme samaan aikaan katsomassa eri näytelmiä ja sitten kerroimme toisillemme kokemuksistamme. Helene Schjerfbeckin elämästä kertova monologi Helene onnistui pyrkimyksessään “luonnostella Scherfbeckiä niinkuin taiteilija itse maalasi mallejaan - hakien esille ihmisen sielua” (lainaus käsiohjelmasta). Monologi on toteutettu Rakel Liehun Helene-romaanin pohjalta. Näytelmässä minua kosketti Schjerfbeckin sielullinen ristiriita, suru yksin jäämisestä, mutta myös taiteen tekemisen välttämättömyys ja ajoittainen palkitsevuus.

Ystäväni katsoi sillä välin Reidar Särestöniemestä kertovan monologin Reitari. Samanaikaisista esityksistä johtuen minun oli tehtävä valinta. Ahmin korvaukseksi kuitenkin monologin perustana olleen Rosa Liksomin romaanin Reitari. Murteella kirjoitettu teos toi rempseästi ja humoristisesti esille taiteilijan elämää. Hurmioiduin. Lukiessani Reitaria aivan kuin kuulin tekstin Kujun lausumana. Hän kun on joskus Kilpisjärvellä lukenut Rosa Liksomia lauluillassaan.

Kirjojen ihmeellisessä maailmassa olen lukenut mm. hieman lisää Thomas Mannia. Nyt ymmärrän miksi novelli Kuolema Venetsiassa on kuuluisa. Se oli jotenkin puhdas ja sielua kaunistava lukukokemus. Kiitos vinkistä kulttuuriystävälleni.

Lukupiirissä käsittelimme Johanna Sinisalon romaania Ennen päivänlaskua ei voi. Pääsin myös kuuntelemaan Sinisalon luentoa Rovaniemellä hänen kirjallisesta urastaan. Sinisalon tuotannossa on aina jokin “nyrjähdys” todellisuudesta, niin kuin hän itse asian ilmaisee. Sinisalolle luonnossa liikkuminen, mm. vuorilla patikointi on tärkeä harrastus.

Seuraavaa lukupiirikertaa varten olen lukenut meriaiheisia klassikoita: Hemingwayn Vanhus ja meri sekä Steinbeckin Helmi. Nuo kirjat luettiin aikoinaan peruskoulussa ja nyt hieman huvittuneena muistelen, kuinka kirjat silloin tuntuivat pitkiltä! Nyt lukaisin molemmat samana päivänä.

Rovaniemellä toimii myös toinen lukupiiri, joka keskittyy Pellosta kotoisin olevan Timo K. Mukan tuotantoon. Lukupiiriä vetää aktiivisesti ja asiantuntevasti toimiva Timo K. Mukka -seura. Olen toistaiseksi osallistunut kahden teoksen käsittelyyn: Maa on syntinen laulu ja novellikokoelma Koiran kuolema.

Hiihto on maistunut. Se on palkinnut kiinteytyneellä keholla - hyllyn perälle unohtuneet housut mahtuvat taas jalkaan! Huomaan myös kunnon nousseen selvästi. Tämä tietää hyvää huhtikuun hiihto-opastuksia ajatellen. Nyt olen hiihtänyt yli 900 km tänä talvena, joten lähiaikoina juhlin pyöreitä!

 

 

 




8 Kommenttia artikkeliin “Urheilun ja kulttuurin liitto toimii”

  1. karhusilta Says:

    Makeaan kaupunkielämään tulee nyt muutos, ihan mieluisa, sillä olen matkalla Kilpisjärvelle! Pari viikkoa työnpoikasta tiedossa, viikko koulun puhtaudesta huolehtimista ja viikko hiihtoretkien vetämistä hotellilla. Kuju ei ehdikään itse hoitaa opastuksia Valoa Saanalla -tapahtumassa opintokiireidensä takia, joten minä saan kunnian hoitaa tunturiretket. Varsinainen sesonkihan Kilpisjärvellä koettaa sitten huhtikuussa.

    Toinen mieluisa tehtävä on kirjoittaa artikkeli taiteilija Marketta Nilsenistä Kilpisjärven biologisen aseman juhlajulkaisuun. On jännittävää nähdä millaiset hiihtokelit tunturilla nyt on. Sääennusteen mukaan lähipäivinä tuulee tuntuvasti, mutta on lauhaa. Jokohan hanki kantaa?

    Matkan varrelta väliaikatietoa: Pallaksen ja Muonion seudulla kevätaurinko paistaa niin kuin se vain Lapissa voi. Ilma houkuttelee minua hyppäämään bussista ulos hiihtämään, mutta minun on nyt lujasti pidettävä pylly penkissä kiinni päästäkseni Kilpisjärvelle. Kuulin, että Kilpiksellä sää on aivan toisenlainen, myrskyää ja sataa vettä (aamun tilanne). Voi sentään, kun täällä matkalla on paratiisillinen hiihtosää… Jopas polttelee!

    Lisäys Kilpisjärvellä illalla: Ennen Muotkatakkaa, siis 10 km ennen Kilpisjärven kylää tuuli kovaa, suorastaan myrskysi niin, että bussikuski joutui ajamaan hitaasti pysyäkseen tiellä. Mutta Muotkatakan jälkeen tuuli tyyntyi, tuntui aivan uskomattomalta se ero. Niinpä pääsin illalla tunturiin kuutamohiihdolle - ja hanki kantaa koivurajan yläpuolella!! Voi siskot ja veljet millaista tunturissa on hiihtää - se on oma taiteenlajinsa.

  2. esteri Says:

    oi riitta, iloitsen ja kiitän siitä että sie saat sielä hiihellä. kerro kaikille rakkaille tuntureille lämpimät terveiseni.
    täällä opinnäytetyön parissa mie puuhastelen.

  3. karhusilta Says:

    Esteri, kerron kyllä ja ajattelen sinua tuntureilla. Paljon voimia ja sinnikkyyttä opintoihin!

  4. sari Says:

    Moikka Riitta!
    Sä jo siellä oot, varmaankin erittäin mieluisa pikakomennus, vaikka kaupungin ilot taakse jäivätkin, Kilpparia ei vain voi vastustaa. Tuutko välillä pois vai jatkatko suoraan huhtikuulle? Onkos Kuju vielä huhtikuussa touhuissa mukana vai eikö enää ollenkaan?
    Itsellä olisi vielä reilu kaksi viikkoa töitä ja sitten… kauan sitä on jo odotetukin… toivottavasti tänä keväänä ilmat suosisivat hieman paremmin kuin viime vuonna.
    Täälläkin ovat mainiot hiihtokelit ja viime viikolla tuli esiin kauan kaivattu piristys, aurinko. Kyllä sitä oli odotettukin, en edes muistanut koska oli ennen viime viikkoa näyttäytynyt. Viime viikonloppuna oli upeaa hiihtää, kun aurinko metsää kirkasti. Eilen illalla ja viime yönä olisi ollut täälläkin upeaa lähteä kuutamohiihdolle, mutta kun aamulla oli herätys, niin jäi väliin.

  5. karhusilta Says:

    Tänään tuli tonni täyteen hiihtoa tälle talvelle! Ja missä maisemissa! Nousin Saanan juurelle upottavassa lumessa ja aikamoisessa tuulessa. Tuumailin, että tunturihiihto on paljon raskaampaa kuin latuhiihto, aivan eri laji. Sitten päästyäni avotunturille hiihtämään myötätuulessa kantavalla hangella totesinkin tunturihiihdon kevyen puolen. Extremiä, voimakkaita tunteita herättävää…

    Viivyn nyt Kilpiksellä kaksi viikkoa, sitten ajatuksena on käydä välillä kotona ja palata huhtikuuksi uudestaan. Kujun elämässä on uudet kuviot, hotellin lauluilllan vetäjäksi on jo sovittu toinen henkilö.

    Valo ja aurinko tosiaan tuovat energiaa ja iloa arkeen. Onneksi pimein aika on takana, vaikka tänä talvena se meni helpommin kuin ennen. Johtuneeko säännöllisestä hiihtoterapiasta?

    Toivon, että sinulle osuu hyvä ilma tällä kertaa. Millaisia suunnitelmia sinulla on? Ainakin tuntureilla on lunta riittävästi ja kova tuuli on piiskannut hangen kantavaksi. Suuri Taiteilija on muovannut lumesta monenlaisia kuvioita - hurmaavia katsella, mutta vähän työläitä suksimiehelle tai -naiselle. No, tunturissa tilanteet muuttuvat nopeasti.

  6. sari Says:

    Mahtavaa, onneksi olkoon Riitta!!
    Jokos palkintopizza on syöty vai oliko kuohuvaa tonnin kunniaksi?
    Mukava kuulla, että hanki kantaa ylhäällä hyvin, mitäköhän kun on ahkio mukana? Eikä kivikoita ole esillä niin kuin viime keväänä, sekin kuulostaa hyvältä. Risureitti kuuluu jo olevan merkattuna. Onkos Saanan ympäristön latuja jo tehty? Sinne nimittäin olen tulossa parin viikon päästä ja vähän samoilla kuvioilla kuin viime vuonna, reittisuunnitelma on vielä hieman kesken..
    Ai, että sun ei sentään tarvitse täyttää Kujun saappaita kokonaan ja opetella laulamaan tämän viikon aikana (heh..), katselin nimittäin tuossa jokunen aika sitten läpi sen Valoa Saanalla tapahtuman ohjelman ja siellähän oli Kujulle merkkailtu muutakion ohjelmaa hiihdon lisäksi.
    Viime viikolla kuulin uutisista, että siinä hotellin rannassa vuotaa viemäriputki, toivottavasti on jo saatu korjattua, avantoon ei kai nyt taida olla asiaa?

  7. karhusilta Says:

    Kiitos. Herkuttelin eilen erikoisella pitsalla Tundreassa - cashewpähkinää, leipäjuustoa ja hillaa. Palan painikkeeksi karpalolonkero, hmmmm…

    Näin eilen ahkion jälkiä Haltin reitillä, koivikkoon oli tupruttanut pehmeää lunta, mutta tikutetulla reitillä menoa kevensi kova alusta.

    Saanan ympäri on poljettu kelkalla pohjaa, mutta reittiä ei ole ainakaan viime päivinä huollettu. Tein eilen töitä olan takaa noustessani ylös tunturiin pehmeässä lumessa, sydän pumppasi ja hiki kirposi tuulesta huolimatta. Olin niin väsynyt, että nukuin viime yönä kellon ympäri! Tunturihiihdossa ihminen punnitaan, helppohan se olisi liukkaalla ladulla lipsutella.

    Parempi jättää lauluhommat niille, joilta se luonnistaa :) Olen ylittänyt itseni laulamalla tonttuhommissa bussin mikkiin suomalaisia joululauluja. Se saa riittää.

    En osaa sanoa, miten avannon kanssa nyt tehdään. Terveys ja turvallisuus ovat tietenkin etusijalla. Näytteitä lienee syytä ottaa ennen kuin avantoa uskalletaan avata.

  8. karhusilta Says:

    Terveystarkastaja on ottanut näytteen Kilpisjärven vedestä ja tulos näyttää hyvältä. Hotellin rantasaunan yhteyteen saadaan siis avanto!