Ihanaa päästä pistäytymään kotona Rovaniemellä, pari yötä omassa vuoteessa. Puolitoista kuukautta Ylläksellä on vierähtänyt nopeasti. Työt ovat vaihtuneet ja ladut vain paranevat. Olen hiihtänyt kolmesataa kilometriä.

Teen töitä kolmessa paikassa tarpeen mukaan, nyt tosin on hiljainen aika matkailussa. Teen edelleen opastöitä, lisäksi siivoan ja hoidan lapsia. Hotellisiivous on raskasta työtä sekä fyysisesti että henkisesti. Palasin siivotessani viime kesän mietteisiin siitä, että siivoustyö ei sovi minun sielulleni. Siivoan mielelläni kotona tai Lastenpirtillä, mutta pakkotahtinen loputtoman tuntuinen siivoaminen ahdistaa. Mielestäni olisi kuitenkin hyvä pystyä tekemään ajoittain epämiellyttäviäkin töitä.

Lastenpirtin työstä kuulin avantouintireissulla. Matkailijat voivat jättää lapsensa hoitoon laskettelurinteen yhteydessä olevaan lastenhoitopaikkaan. Siellä tarvitaan apua parina päivänä viikossa. Nyt on niin hiljaista, että aika vaan koetetetaan saada jotenkin kulumaan. Ja toivotaan, että joku lapsi tulisi pelastamaan päivän. Harjoittelijoita Ylläkselle on helppo saada, kun vapaa-ajalla pääse laskemaan. Lastenpirtillä on koko ajan harjoittelijoita.

Odotan kovasti valoisampia päiviä. Silloin jaksaisi paremmin, vaikka olen toki kiitollinen nykyisestäkin jaksamisesta. Kun on kaksi pimeää vastakkain, kai silloin kuuluukin väsyttää. Yhtenä iltana läksin hiihtämään kuun valossa. Se oli upeaa. Kynttiläkuuset näyttivät niin sielukkailta, ne olivat mitä parhainta seuraa. Hämmästelin yhä uudestaan lumen kauneutta. Lopulta olin aika väsyksissä hiihdettyäni 25 km. Taisin innostua vähän liikaa, mutta minkäs teet! Seuraavan päivän siivoustyö oli tuskaa.

Kirjoitan jo toista vuotta kolumnia Uusi Rovaniemi-lehteen. Kirjoitan aina jostakin ajankohtaisesta omaa elämää koskettavasta aiheesta. Nyt tekstiin tupsahti aika paljon kritiikkiä tonttutöistä. Kaukaa viisaana lähetin kolumnin etukäteen työnantajalle luettavaksi, vaikka tekstissä en työnantajaa nimeltä mainitsekaan. Juttu kävi oikein ylemmässä portaassa, ennen kuin sain luvan julkaisulle. Onhan meillä mielipiteen- ja ilmaisunvapaus. Samalla lupailtiin, että jutun julkaisu ei vaikuta tuleviin työtehtäviin. Toisinkin on joskus käynyt. Kirjoitettuani yläasteen opettajan sijaisuudesta kriittiseen sävyyn, koulusta ei tarjottu enää töitä. Silloin opettajakunnalta tuli kiitosta totuudenmukaisesta kertomuksesta. Tällä kertaa lehden toimitus kiitti minua aihevalinnasta.




6 Kommenttia artikkeliin “Uusi vuosi, uudet kujeet”

  1. sari Says:

    Moikka Riitta!
    Hyvää kuluvaa vuotta 2012!
    Kiva kuulla sinusta ja kuulumisistasi, mukavaa että pääsit välillä pistäytymään omassa kodissa, onhan se kuitenkin ihan toista kuin vieraissa nurkissa asustaminen. Asutko Ylläksellä jossakin työsuhdeasunnossa vai onko itse pitänyt etsiä vuokra-asunto?

    Tuli mieleen tuosta, kun kritisoit tontun työtä, että yhtenä päivänä radiossa puhuttiin Lapin matkailusta ja siitä, miten kaikella rahastetaan. Moottorikelkka-ajelu sen ja sen hintainen, poron rekiajelu sen ja sen hintainen. Ja tuo rekiajelu oli kuulemma vain pieni lenkki pihan ympäri, tämäkö se oli? Henkilö oli pettynyt ja vihainen… Mutta sitähän se taitaa olla?

    Meillä täällä on jo jonkin verran lunta. Tosin eilenkin tuli kaikkia olomuotoja, vedestä lumeen. Hiitämään ei vielä pääse, latupohjia on tampattu, mutta ei vielä uria.

    Kaamos on Ylläksellä jo selätetty, Kilpparilla taitaa loppua tänään. Toisaalta, kaamoksen värejä kehutaan kauniiksi, etenkin taivasta, mutta sinähän sen tiedät. Siellä taitaa olla ihania, aurinkoisia päiviä odotettavissa, ihan kateeksi sinua käy.
    Tsemppiä jaksamiseen, monissa eri työtehtävissäsi.

  2. karhusilta Says:

    Hei Sari,
    Hyvää tätä vuotta! Olipa rentouttavaa käydä kotona. Sitä nukkuukin paremmin tutussa vuoteessa. Äkäslompolossa asun työnantajan kautta löytyneessä soulukämpässä. Onhan se aika nuhjuinen, koetan siivoilla pinttynyttä pölyä ja pestä tekstiilejä ilman raikastamiseksi.

    Lapin matkailussa osataan laskuttaa asiakasta. Ulkomaalaiset maksavat tyytyväisinä, mutta suomalaiset nikottelevat.

    Kaamoksen värejä on näkynyt kovin vähän, kun taivas on ollut pilvessä useimmiten. Koen edelleen, että kaksi pimeää on vastakkain. Onneksi on lunta ja pääsen hiihtämään. Olen etuoikeutettu saadessani olla Ylläksellä.. Voimia sinne etelään!

    Tontun töitä kritisoivasta kolumnistani on tullut kiitosta toimitukseen. Sanoilla on voimaa, mutta on valittava oikeat sanat. Kunpa sen osaisi.

  3. Antero Says:

    Hei Riitta,
    ja hyvää kuluvaa vuotta 2012!!
    Kävin lukemassa viimeisen juttusi UR:sta. Vertaus tukkijätkiin on aika osuva, menee vielä jokunen vuosi ennen kuin “tontutkin” saavat arvoisensa aseman, aivan kuten tukkijätkätkin aikoinaan. En kuitenkaan usko, että juuri sinun tarvitsee huolehtia tulevan talven työpaikasta sillä onhan sinulla aikamoinen koulutus ja kokemus taustalla, etkä mitenkään pahasti tai rumasti kuitenkaan sanonut.

    Ei muuta kuin sukset suihkimaan ja aina välillä kynä savuamaan. Valoisa kevät on ihan tuossa tunturin takana jo tulollaan.

  4. karhusilta Says:

    Kiitos Antero kannustuksesta. Ja hyvää tätä vuotta!

  5. sari Says:

    Hei Riitta,
    nyt hiihtokausi avattu täälläkin. Lunta on sadellut lähes joka päivä ja parasta aikaakin pyryttää. On vain kovin harmaata, kunpa aurinkokin välillä näkyisi.

  6. karhusilta Says:

    Onnittelut Sari hiihtokauden avauksesta! Mä olen ehtinyt sivakoida 380 km. Tänään oli pakkasta 24 astetta. En olisi lähtenyt hiihtämään muuten, mutta opetin parille ulkomaiselle asiakkaalle hiihtoa. Olivat niin taitavia, että hiihtivät parissa tunnissa viisi kilometriä. Se on hyvin aloittelijoille.

    Aamulla teimme retken potkukelkoilla ja illalla on vielä kotailta. Sauna välissä teki todella hyvää!

    Kyllä se aurinko vielä paistaa. Täällä jo huomaan päivän pidentyneen. Tänään taivas värjäytyi kauniisti vaaleanpunaiseksi.